Vain ne yritykset, jotka pitkällä aikajänteellä täyttävät tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin tekijät ovat menestyjiä. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat taitava esihenkilötyö ja sujuva vuorovaikutus.
Yrityksien menestys ei perustu ainoastaan innovaatioihin tai teknologioiden tehokkuuteen, vaan erityisesti ihmisiin – hyvinvoiviin ihmisiin, jotka innostuneesti työskentelevät organisaatiossa.
Me Aisti Healthissä olemme tutkineet jo kuusi vuotta inhimillistä tuottavuutta, ja mistä ja miten se syntyy. Meillä on vahvoja näyttöjä, että esihenkilöiden työllä ja erityisesti heidän viestintäkyvyillään on merkittävä rooli yksilön ja yrityksen menestymisessä. Monissa muissakin tutkimuksissa on havaittu, että esihenkilötyöllä ja vuorovaikutustaidoilla on valtava vaikutus yrityksen tehokkuuteen, yksilöiden hyvinvointiin ja kykyyn menestyä pitkällä aikavälillä. Hyvä esihenkilötyö ja taitava vuorovaikutus sekä parantavat työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista että lisäävät organisaation tehokkuutta ja tuottavuutta.
Esihenkilötyö motivaation ja hyvinvoinnin lähteenä
Hyvä esihenkilötyö alkaa oivalluksesta, että työntekijöiden motivaatio ja hyvinvointi ovat ratkaisevia yrityksen tuottavuuden kannalta. Motivoituneet ja tyytyväiset työntekijät ovat tuottavampia, tekevät vähemmän virheitä ja ovat sitoutuneempia organisaatioon. Esihenkilöillä on merkittävä rooli mahdollisuuksien luojana. Kun esihenkilö tunnistaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja tavat motivoitua, hän voi luoda työympäristön, joka lisää työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä.
Työntekijöitä voi kannustaa monin tavoin. Kehua aamukokouksessa hyvin tehdystä työstä ja osoittaa arvostusta työntekijöiden uusille ideoille tai kiittää avusta, jota on saanut. Pienillä arkipäivän viesteillä voidaan nostaa työntekijöiden itsetuntoa ja lisätä sitoutumista työpaikkaan. Vahva kannustamisen muoto on mahdollisuuksien tarjoaminen ammatilliseen kasvuun ja urakehitykseen. Kun työntekijät kokevat, että heistä ollaan ihmisinä kiinnostuneita, heille tarjotaan kehitysmahdollisuuksia ja heidän tavoitteitaan tuetaan, heidän halunsa panostaa työhönsä kasvaa.
”Jokaisen johtajan tai johtajaksi pyrkivän kannattaa panostaa viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin”, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio toteaa kirjassa Painavaa puhetta. Jos missä, niin tässä Ritakallio on oikeassa. Taitava vuorovaikutus on yksi työelämän tärkeimmistä metataidoista. Ilman sitä ei olisi menestyvää yritystoimintaa.
Vuorovaikutus tai sen puuttuminen on läsnä kaikissa työelämän tilanteissa. Arjen kohtaamiset ratkaisevat, kuinka kunnioittavasti ja tuloksekkaasti esihenkilöt ja työntekijät pystyvät kommunikoimaan keskenään tai ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitatilanteita. Tavoitteellinen, selkeä ja kuunteleva esihenkilö luo ilmapiirin, jossa työntekijät tuntevat, että heidän mielipiteensä ovat arvokkaita ja että heidän ajatuksiaan kunnioitetaan. He myös ymmärtävät esihenkilönsä viestit ja tietävät mitä heiltä odotetaan.
Huono viestintä puolestaan johtaa helposti väärinymmärryksiin, selän takana puhumiseen ja ongelmien eskaloitumiseen. Esihenkilö, joka ei viesti selkeästi tai ei kuuntele työntekijöidensä näkemyksiä ei elä 2020-lukua. Hänen toimintansa heikentää työilmapiiriä ja lisää alaisten stressiä. Tämä heijastuu tietenkin tuottavuuteen, koska stressaantuneet työntekijät ovat vähemmän tehokkaita ja ovat alttiimpia tekemään virheitä.
Hyvä vuorovaikutus vaatii myös empatiaa ja kykyä ymmärtää eri näkökulmia. Kun esihenkilö kuuntelee aktiivisesti ja ottaa huomioon työntekijöidensä erilaiset tarpeet ja huolet, syntyy luottamusta ja yhteistyöhalukkuutta. Luottamus antaa pohjan avoimelle keskustelulle ja ideoiden jakamiselle. Näin luodaan hedelmällinen maaperä luovuudelle ja uuden kehittämiselle, mikä varmistaa yrityksen menestymisen myös pitkällä aikavälillä.
Työhyvinvointi riippuu kohtaamisten laadusta
Työhyvinvointi ei ole vain yksilön etu, vaan se on yhteydessä yrityksen kilpailukykyyn ja kasvuun. Tutkija Peter Kenttä on luonut relationaalisen hyvinvointimallin. Sen keskiössä on ajatus, että työhyvinvointi syntyy ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta. Työhyvinvointi riippuu pitkälti siitä, miten ihmiset toimivat yhdessä ja kohtaavat toisensa. Esihenkilöt, jotka pitävät huolta sekä työntekijöiden hyvinvoinnista että työn sujuvuudesta, rakentavat kestävän perustan yrityksen menestykselle tulevaisuudessa. Työhyvinvointi on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa sekä työntekijöiden suorituskykyyn että heidän pitkäaikaiseen sitoutumiseensa organisaatioon. Kun työntekijöiden hyvinvointi on kohdallaan, he ovat energisempiä, motivoituneempia ja valmiimpia uudistuksiin.
Pehmeistä taidoista kilpailuetutekijä
Hyvä esihenkilötyö ja taitava vuorovaikutus eivät ole vain pehmeitä taitoja, vaan ne ovat keskeisiä elementtejä yrityksen tuottavuuden, hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta. Esihenkilö, joka ymmärtää työntekijöidensä tarpeet, kommunikoi selkeästi ja tukee positiivista työilmapiiriä, saa aikaan motivoituneita, sitoutuneita, hyvinvoivia ja tuottavia työntekijöitä. Taitavat vuorovaikutustaidot luovat perustan avoimelle kommunikaatiolle, joka on ratkaisevaa tehokkuuden, innovatiivisuuden ja jaksamisen kannalta. Nämä tekijät yhdessä rakentavat organisaatioita, jotka ovat sekä tuottavia ja arvostettuja ja niissä työskentelee hyvinvoivia ja energisiä ihmisiä.