Taidelähtöisillä ja muilla luovilla menetelmillä voidaan tutkitusti tuottaa laajasti erilaisia terveys- ja hyvinvointihyötyjä, mutta sen lisäksi taidelähtöisillä interventioilla voidaan vaikuttaa yhteisöiden ja organisaatioiden haasteisiin. Menestyäkseen nopeasti muuttuvassa ja ennalta-arvaamattomassa toimintaympäristössä organisaatioiden on oltava yhä energisempiä ja tunnepitoisempia, kykenevämpiä tuottamaan asiakkaille tunnekokemuksia ja pitämään työntekijät sitoutuneina, onnellisina ja hyvinvoivina. Vastauksena kykyyn kehittää uusia innovaatiolähteitä ja inhimillisesti merkityksellisiä työpaikkoja, yhä useammat organisaatiot ovat ottaneet käyttöön luovia ja taidelähtöisiä menetelmiä.
Mitä taidelähtöisillä menetelmillä voidaan kehittää?
Taidelähtöisten menetelmien käyttö organisaatioissa perustuu käsitykseen, että organisaatiot on tehty ihmisistä ja ihmisille. Tunteiden kokemiseen ja ilmaisemiseen taide antaa voimakkaan työkalun. Työntekijät voivat näin saada mahdollisuuden tutustua uusiin ideoihin ja kokeilla erilaisia tapoja ajatella, tehdä ja olla työssä.
Mitä taidelähtöisillä menetelmillä voidaan pyrkiä kehittämään? Tässä muutama esimerkki:
- Luovaa ajattelua
- Johtajuutta
- Kommunikaatiotaitoja
- Uusia tuotteita tai palveluita
- Omaa suhdetta ympäristöön
- Uudenlaisia tapoja ja käyttäytymismalleja
Toimintaa ei ole sidottu mihinkään tiettyyn taidemuotoon, vaan on mahdollista käyttää mitä tahansa eri taidemuotoa, tai keskittyä vain yhteen. Keskiössä ei ole niinkään taideteokset itsessään, vaan tunteet, kokemukset ja energia, joita taiteet voivat katalysoida, laukaista ja kehittää.
Miten taidelähtöiset menetelmät vaikuttavat työyhteisöön?
Taidelähtöiset menetelmät ovat loistava väline tiedon etsimiseen itsestä tai yhteisöstä. Aisti Healthissä olemme saaneet rohkaisevia tuloksia taidelähtöisten menetelmien käyttämisestä hyvinvointivalmennuksissa, joissa esim. pyritään selkiyttämään yksilön henkilökohtaisia hyvinvoinnin haasteita taidelähtöisin menetelmin. Monesti tiedämme enemmän, kuin ymmärrämmekään ja taidelähtöisillä menetelmillä on mahdollista saada esiin ja sanoittaa tätä hiljaista tietoa. Aisti Healthin valmennuksissa olemme esim. pohtineet taidelähtöisin menetelmin elämän merkityksellisyyteen liittyviä asioita. Mikä on juuri minulle tärkeää ja miltä elämä näyttäisi, jos olisin saavuttanut sen? Taidetta on vaikea pakottaa ennalta määrättyyn lopputulokseen, mutta henkilökohtainen merkitys motivoi muutokseen toisella tavalla, kuin ulkoapäin annetut ohjeet. Menetelmien käyttö vaatii uskallusta kokeilla oman mukavuusalueen rajoja ja luottamuksellinen ilmapiiri onkin onnistumisen tärkein kulmakivi.
Työyhteisöissä taidelähtöisiä menetelmiä käytettäessä pyritään luomaan tila, jossa rationaalisen maailman lait ja työpaikan normit eivät sellaisenaan päde. Tilassa on mahdollista luovan toiminnan kautta saada uusia oivalluksia ja uutta ymmärrystä abstrakteihin asioihin. ”Järki” astuu peliin taas, kun kokemuksia sanoitetaan ja löydöksiä viedään käytäntöön. Tutkimusten mukaan, taidelähtöisten menetelmien käytön tuottama lisäarvo organisaatiossa on suurinta yksilön tasolla, missä oivallukset ja kokemuksetkin pääasiassa tapahtuvat. Tulosten tuomiseksi yleisemmälle tasolle vaaditaan johdon aktiivista osallistumista tulosten purkuun ja löydösten viemiseen eteenpäin. Arvo luodaan siis yhdessä tekijöiden, kokijoiden ja muiden mahdollistajien kanssa.
Taidelähtöisiä projekteja voidaan toteuttaa joko pitkäaikaisina, modulaarisina valmennuskursseina, tai muutaman tunnin mittaisina tapahtumina toiminnan tavoitteiden mukaan. Projektit voivat olla myös taidelähtöisiä toimintatutkimuksia, joiden avulla hankitaan tietoa tietyistä teemoista koskien organisaatiota, työyhteisöä tai yksilöitä.
Lähteet:
Schiuma, Giovanni. The Value of Arts for Business, Cambridge University Press, 2011.
Sköldberg Johansson, Ulla; Antal Berthoin, Ariane; Woodilla, Jill (ed.), Artistic interventions in organizations: research, theory and practice, Routledge, 2015.