Kilpailua ohjelmisto-osaajista työhyvinvoinnin avulla
Aisti Health toimii ohjelmistoalalla, joten meiltä kysytään usein näkemyksiä alan työhyvinvoinnista. Aisti Health älykkään datatuotteen avulla meidän ei tarvitse arvailla vaan pystymme tutkimaan työhyvinvoinnin tilaa alakohtaisesti. Aisti Health luo näkyvyyden työyhteisön ja työntekijän voimavaroihin sekä työhyvinvoinnin riskeihin ja haasteisiin. Älykkään data-analytiikan avulla pystymme tunnistamaan työyhteisön haasteet jaksamisen, viihtymisen tai motivaation taustalla.
Vahva yrityskulttuuri ja työn joustavuus kilpailuetuna
ICT-alalla on muutamia erityispiirteitä, jotka myös näkyivät alan Aisti Health datassa. Toimialan Aisti Health tuloksissa korostuu erityisesti korkea tyytyväisyys yrityskulttuuriin. Alan yritykset ovat investoineet paljon yrityskulttuuriin ja työssä viihtymiseen, koska työvoima – ja osaajapula on vaivannut ICT alaa jo pitkään ja kilpailu osaajista on kova. Työnantajat tekevät kaikkensa houkutellakseen uusia osaajia ja sitouttaakseen vanhoja. Palkat ja työsuhde-edut ovat hyviä.
Toinen korostuva tekijä alan datassa on korkea työn autonomia. ICT-alan työympäristöt ovat useimmiten hyvin itseohjautuvia ja työtä voi tehdä joustavasti omaan tahtiin paikasta riippumatta. Etätyöskentely on ollut arkea ICT-alalla jo ennen pandemiaa. Alan töitä voi tehdä usein paikasta riippumattomasti, mutta joissakin tehtävissä työtä on osittain tehtävä joko omalla tai asiakkaan toimistolla johtuen asiakasyhteistyöstä tai tietoturvasyistä.
Tiiminvetäjäksi ei alalla päästä vaan joudutaan
Aisti Health tulosten perusteella alan työntekijöillä on korkea työtyytyväisyys ja vahva työn imu. Keskimäärin koettu työkyky on korkealla ja työntekijöillä on hyvät työtaidot ja –tiedot.
Työtyytyväisyyttä nostavat mukavat työkaverit ja lähiesihenkilöt. Esihenkilöiden näkökulmasta tilanne ei ole ihan yhtä ruusuinen. Tulosten perusteella esihenkilöillä on vain vähän aikaa johtamistyöhön. Usein esihenkilö joutuu tekemään johtamistyön lisäksi vaativaa asiantuntijatyötä. Tästä johtuen tiimin vetäjiksi tai johtamistehtäviin ei ole alalla tunkua.
ICT-alalla näkyy työn sujuvuudessa samanlaisia haasteita kuin muilla toimialoilla. Aikataulut ovat tiukkoja, työkuorma on suuri ja työntekijöillä on monia päällekkäisiä projekteja. Alan työntekijöillä on vahva suoritusasenne ja työpäivät venyvät usein pitkiksi. Monimutkaisten teknisten ja asiakasyhteistyön haasteiden lisäksi kuormitusta saattaa lisätä jatkuvan oppimisen vaatimus. Uusia teknologioita tulee jatkuvasti ja usein oletetaan, että työntekijä opettelee nämä uudet taidot ja tiedot nopealla aikataululla ja jopa vapaa-aikana.
Elintavat haastavat tulevaisuuden työkykyä
Elintapojen ja hyvinvoinnin alueella vahvuuksia on se, että useimmat alan työntekijät kokevat elämänsä merkitykselliseksi ja elävät omien arvojen mukaisesti. Työntekijät kokevat myös työnsä merkitykselliseksi, koska pystyvät kehittämään omaa ammattitaitoaan ja ratkaisemaan merkityksellisiä haasteita yhdessä tiiminsä kanssa.
Alan työntekijöillä on korkean koulutuksensa ansiosta muutosvalmius elintapoihin. Nukkuminen on kunnossa ja alkoholin ja nikotiinin käyttö on vähäistä. Siitä huolimatta muita elintapahaasteita on enemmän kuin muilla toimialoilla liittyen vähäiseen liikunnan määrään ja ravinnon laatuun. Kysymys kuuluu, pystyvätkö työntekijät ylläpitämään hyvää työkykyään ilman muutosta elintavoissa?
Yksinäisyys kuormittaa
Tuloksissa näkyy selkeä ero nuorten työhyvinvoinnissa verrattuna kokeneempiin työtovereihin. Nuorilla, alle 35-vuotiailla työntekijöillä oli tulosten perusteella enemmän ahdistuksen ja masennuksen kokemusta ja yksinäisyyttä. Alan tunnistettu haaste on se, miten tarjota perehdytyspolku nuorille koodareille. Usein ohjelmistokehitysprojekteissa on niin kiire, ettei ole riittävästi aikaa perehdyttää nuorempia työntekijöitä. Etätyöympäristössä on myös vaikeampaa oppia tärkeitä työelämätaitoja kuten sosiaalisia taitoja ja kykyä vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Moni nuori työntekijä jää yksin ja uupuu.
Tutkimamme muutaman tuhannen henkilön otoksen perusteella ala on hyvin miesvaltainen. Tutkittavissa yrityksissä miehiä oli työntekijöistä 80% ja naisia 20%. Kansainvälisiä osaajia oli keskimääräistä enemmän kuin muilla aloilla. Yllättävää alan tuloksissa on se, että naisten työhyvinvointi oli ICT-alalla alhaisempi kuin miehillä. Naiset ovat yleisesti tyytyväisiä uravalintaansa, mutta kokevat usein työyhteisössään yksinäisyyttä. Vaikka moni naisista on ylpeä ollessaan alan edelläkävijä, rooli ladun avaajana on usein raskas. Negatiivisia kokemuksia voivat aiheuttaa myös työtovereiden tiedostamattomat ennakkoasenteet.
Tulosten perusteella ICT-alallakin on vielä töitä, jotta monimuotoisuus ja erilaisten tarpeiden huomioon ottaminen toteutuu. Samoin fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäminen vaatii erityishuomiota. Yhteiskuntamme digitalisoituu vauhdilla ja tarvitsee yhä lisää ohjelmistoalan osaajia. Ilman lisäinvestointeja yhteisöllisyyteen ja terveellisin elintapoihin työkykyisen työvoiman määrä ei tule riittämään ICT-alalla.